Strelna (Strel'na)
Strelna (aikaisemmin suomeksi myös Nuolijoki ) on Pietariin kuuluva taajama Venäjällä. Se sijaitsee Nuolijoen suulla Suomenlahden etelärannalla 19 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen. Hallinnollisesti Strelnan kunta kuuluu Pietarhovin piiriin. Pietari–Veimar-radalla on samanniminen paikallisliikenteen rautatieasema. Asukkaita on 12 500 henkeä (vuonna 2010).
Vuoden 1499/1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa mainitaan useita Nuolijoen suulla sijainneita kyliä, jotka kuuluivat tuolloin Pähkinälinnan läänin Tuutarin pogostaan. Vuonna 1637 Inkerinmaan kenraalikuvernööri Johan Skytte perusti paikalle Strelnanhovin moision. Pietari I:n aikana ryhdyttiin rakentamaan Strelnan palatsi- ja puistoaluetta. Vuoteen 1917 saakka se kuului Venäjän keisariperheen jäsenille.
Vuosina 1756–1763 Strelnan itäpuolelle rakennettiin Kolminaisuuden luostari (Troitse-Sergijeva pustyn). 1700-luvun lopulla seudulle perustettiin saksalaisia siirtokuntia. Vuonna 1857 Strelnan kautta rakennettiin Pietarista Oranienbaumiin johtanut rautatie. 1800-luvun lopulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Tyrön luterilaiseen seurakuntaan kuuluneita inkerinsuomalaisia sekä ortodoksisia inkerikkoja asui 1900-luvulle saakka Halosin, Kanasin , Kirppulan , Mielisin , Pohjoisin ja Vihkolan kylissä.
Vuoden 1499/1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa mainitaan useita Nuolijoen suulla sijainneita kyliä, jotka kuuluivat tuolloin Pähkinälinnan läänin Tuutarin pogostaan. Vuonna 1637 Inkerinmaan kenraalikuvernööri Johan Skytte perusti paikalle Strelnanhovin moision. Pietari I:n aikana ryhdyttiin rakentamaan Strelnan palatsi- ja puistoaluetta. Vuoteen 1917 saakka se kuului Venäjän keisariperheen jäsenille.
Vuosina 1756–1763 Strelnan itäpuolelle rakennettiin Kolminaisuuden luostari (Troitse-Sergijeva pustyn). 1700-luvun lopulla seudulle perustettiin saksalaisia siirtokuntia. Vuonna 1857 Strelnan kautta rakennettiin Pietarista Oranienbaumiin johtanut rautatie. 1800-luvun lopulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Tyrön luterilaiseen seurakuntaan kuuluneita inkerinsuomalaisia sekä ortodoksisia inkerikkoja asui 1900-luvulle saakka Halosin, Kanasin , Kirppulan , Mielisin , Pohjoisin ja Vihkolan kylissä.
Kartta - Strelna (Strel'na)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |